Tehtävä nuoressa Suomessa

Frans Keräsen muistelmista 6.–7. joulukuuta 1917 Kun nämä esitykset olivat läpäisseet alustavan eduskunta- ja valiokuntakäsittelyn, koitti vihdoin joulukuun 6. päivä, josta muodostui meillä kansallinen juhla- eli itsenäisyyspäivä. Tällöin pidetyssä eduskunnan täysistunnossa olivat porvarillisten ryhmien puolesta edustajat Santeri Alkio, Pekka Ahmavaara, Ernst Estlander, Kyösti Haataja ja Erkki Pullinen jättäneet ehdotuksen, jonka hyväksyminen merkitsi hallituksen antaman Suomen itsenäiseksijulistamisesityksen tulemista voimaan. Sosialidemokraattien ryhmän puolesta sen sijaan edustaja Kullervo Manner ilmoitti eduskunnan hyväksyttäväksi periaatteen, että Suomi on oleva riippumaton tasavalta, mutta ehdotti samalla, että tämä riippumattomuus on koetettava toteuttaa sovinnollista tietä Venäjän kanssa aikaansaatavalla sopimuksella. Näiden ehdotusten kesken äänestettiin, jolloin porvarillisten ryhmien ehdotuksen puolesta annettiin sata ja vasemmiston ehdotuksen puolesta...

Frans Keräsen muistelmista 4. joulukuuta 1917 Eduskunnan istunnossa joulukuun 4. päivänä otettiin ensimmäinen, tärkeä askel Suomen itsenäiseksi valtioksi julistamista kohti. Istunnon aikana saapui senaatin puheenjohtaja Svinhufvud, kaikkine hallitustovereineen, eduskuntaan tuomaan hallituksen esityksiä, joita oli yhteensä kuusitoista kappaletta, ensimmäisenä esitys Suomen hallitusmuodoksi, jonka mukaan maastamme oli tuleva itsenäinen tasavalta, ja lisäksi muita esityksiä, joita valtiollinen itsenäisyytemme edellytti. Huolimatta olojen epävakaisuudesta oli Tokoin senaatin asettama perustuslakikomitea, puheenjohtajanaan professori K. J. Ståhlberg, ahkerasti työskennellyt valmistaakseen perusteita suvereenisen Suomen valtiorakenteelle. Esityksiä jättäessään senaatin puheenjohtaja Ståhlberg lausui mm.: "Suomen kansa on ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä, ja nykyiset olot sekä oikeuttavat että velvoittavat sen siihen. Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi...