Tehtävä nuoressa Suomessa

Frans Keräsen muistelmista Heinä-elokuu 1917 Maamme sisäinen tilanne ja poliittinen asemamme uloskin päin heinä-elokuun vaihteessa 1917 uhkaavasti kärjistyi. Suomen ja Venäjän väliset suhteet olivat vallankumouksen jälkeen lopullisesti järjestämättä. Eduskunta hyväksyi ns. valtalain, jolla korkein valta otettiin eduskunnalle, ja maa julistettiin Venäjästä riippumattomaksi ulkopoliittisia ja sotilaallisia asioita lukuunottamatta. Vaikka laki merkitsi vain rajoitettua itsenäistymistä maallemme, piti A. F. Kerenskin johtama Venäjän väliaikainen hallitus sitä maansa oikeuksien loukkauksena ja 31.7. sotaväen avulla hajoitti Suomen eduskunnan. Eduskuntataloon pääsemästä estyneet kansanedustajat, suurin osa sosialistisista edustajista, kokoontui Säätytalolle yksityiseen istuntoon, jossa puhemies Manner ilmoitti jättäneensä kenraalikuvernöörille vastalauseensa tapahtumien johdosta. Edustajat hyväksyivät 44 äänellä 37:ää vastaan edustaja Matti Airolan ehdotuksen, että istunto oli katsot...

Frans Keräsen muistelmista Elokuu 1917 Laillista oikeusjärjestystä sekä kansalaisten turvallisuutta ja rauhaa vaarantavat ilmiöt jatkuivat eri puolilla maata. Kirjapainolakon vuoksi niitä ei voitu sanomalehdissä aikanaan käsitellä. Lakon loputtua lehdet kertoivat niistä. Mm. "Lappeenrannan kuulumisissa" kerroin tapahtuneista väkivaltaisuuksista: "Maanantai-iltana – 13.8. – suoritettiin Helsingin pitäjässä Malmilla teko, joka julkeassa raakuudessaan hakee vertaistaan. Kun kunnanvaltuuston jäsenet eivät suostuneet työväestön vaatimuksiin kahden markan tuntipalkasta, piiritti pariin tuhanteen noussut joukko heidät ja vangitsi heidät kokonaiseksi vuorokaudeksi. Valtuuston jäseniä kidutettiin nälällä ja huonolla ilmalla. Loppujen lopuksi uhattiin heidät venäläisen sotaväen avulla sulkea kunnantaloon ja polttaa: Tällöin katsoivat he olevansa pakotetut suostumaan työväestön palkankorotusvaatimukseen." ____________ Kun kirjapainolakko oli elokuussa 1917 ohi, ...