Siirry pääsisältöön

Valtuusto vangiksi Malmilla, elintarvikkeista pulaa


Frans Keräsen muistelmista

Elokuu 1917

Laillista oikeusjärjestystä sekä kansalaisten turvallisuutta ja rauhaa vaarantavat ilmiöt jatkuivat eri puolilla maata. Kirjapainolakon vuoksi niitä ei voitu sanomalehdissä aikanaan käsitellä. Lakon loputtua lehdet kertoivat niistä. Mm. "Lappeenrannan kuulumisissa" kerroin tapahtuneista väkivaltaisuuksista:

"Maanantai-iltana – 13.8. – suoritettiin Helsingin pitäjässä Malmilla teko, joka julkeassa raakuudessaan hakee vertaistaan. Kun kunnanvaltuuston jäsenet eivät suostuneet työväestön vaatimuksiin kahden markan tuntipalkasta, piiritti pariin tuhanteen noussut joukko heidät ja vangitsi heidät kokonaiseksi vuorokaudeksi. Valtuuston jäseniä kidutettiin nälällä ja huonolla ilmalla. Loppujen lopuksi uhattiin heidät venäläisen sotaväen avulla sulkea kunnantaloon ja polttaa: Tällöin katsoivat he olevansa pakotetut suostumaan työväestön palkankorotusvaatimukseen."
____________

Kun kirjapainolakko oli elokuussa 1917 ohi, raportoi Etelä-Saimaa järjestyshäiriöistä eri puolilta maata. Niiden syynä saattoi palkkavaatimusten lisäksi olla esimerkiksi voipula. Elokuun 14. päivän lehdessä raportoitiin voin ryöstelystä Turussa, ja kahta päivää myöhemmin oli uutinen Helsingistä. Tapahtumiin liittyi usein vähintään uhka, että venäläinen sotaväki puuttuu asiaan, jos virkavalta koettaa tulla väliin. Venäläisten sotilaiden toiminta oli lehtikirjoitusten perusteella ollut toistuvasti vaarallista yhteiskuntajärjestyksen ja suomalaisten keskinäisen sovun kannalta.

Osaltaan tilannetta hämmensivät valtalain hyväksyminen ja sitä seurannut Venäjän väliaikaisen hallituksen määräys eduskunnan hajottamisesta. Etelä-Saimaassa kerrottiin, että kansalaiskokoukset muun muassa Ruokolahdessa ja Ensossa (nyk. Svetogorsk) olivat lähettäneet eduskunnalle viestin, jossa kehotettiin olemaan noudattamatta Venäjän väliaikaisen hallituksen määräystä. Samanlaisen julkilausuman antoi Suomen Ruotsalainen Työväenliitto.

Elintarviketilanne oli vaikea. Ensimmäisessä lakon jälkeen ilmestyneessä Etelä-Saimaan numerossa 11.8. arveltiin, että Venäjä panttaa Suomelle lupaamaansa viljaa, koska se pelkää saksalaisten maihinnousua Suomeen ja viljan joutumista vihollisen käsiin. Kuitenkin jo 16.8. kerrottiin, että toimitukset olivat alkaneet. Maihinnousu huolestutti Venäjää, vaikka sitä ilmeisesti pidettiin epätodennäköisenä. Sotauutisia koskevasta sensuurista huolimatta itärintamaa käsittelevissä raporteissa Venäjän armeijan tilasta kerrottiin varsin avoimesti. Valtakunnan muitakaan ongelmia ei salattu. Valko-Venäjä havitteli itsenäisyyttä, ja Ukrainan autonomiakysymys oli jatkuvasti esillä: "Pitkän väittelyn aiheutti myöskin kysymys Krimistä".

Etelä-Saimaa 14.8.1917.
Kuvankaappaus Kansalliskirjaston
digitoiduista aineistoista.

Elokuun 14. päivän lehdessä oli suurten mullistusten rinnalla mitätön mutta erikoinen uutinen. Entinen Venäjän keisarillisen armeijan upseeri, viipurilaissyntyinen Gösta Michelsson, joka palveli ensimmäisen maailmansodan aikana ranskalaisessa lentokonetehtaassa, tuomittiin kuolemaan tietojen luovuttamisesta saksalaisille. Wikipedian mukaan hänet teloitettiin ampumalla Pariisissa mahdollisesti 15.10.1917. Mielenkiintoista kyllä, ranskalainen vastavakoilija ja vakoiluromaanien kirjoittaja Charles Lucieto kertoo vuonna 1926 ilmestyneessä kirjassaan venäläisestä, Saksan hyväksi Ranskassa vakoilleesta upseerista nimeltään Michelsen. Kirjan mukaan tämä ammuttiin vakoilijana 19.11.1917.







*

Linkittämäni vuoden 1917 julkaisut kuuluvat Kansalliskirjaston digitoituihin aineistoihin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Muistoja Oulun taistelusta II

T oinen osa päiväkirjasta, jota  Elsa Säippä piti Oulun taistelun aikana "Korsetistakin oli kerran hyötyä." Toisessa osassa Oulu alkaa olla tukevasti valkoisten hallinnassa, sillä jääkärit ovat saapuneet Vaasasta pelastamaan alakynnessä olleita paikallisia suojeluskuntalaisia ja näiden apureita. Edelleen kuitenkin yksittäiset punaiset koettavat iskeä, tai ainakin sellaisia juttuja on liikkeellä. Elsa pääsee auttamaan muun muassa kantamalla lääninhallituksen taloon ruokaa, ja hän myös näkee jälleen veljensä Paavon. Kaksi vuotta Elsaa nuorempi Paavo Säippä kirjoitti ylioppilaaksi kuusitoistavuotiaana keväällä 1919, siis samalla kuin isosiskonsa. Hän teki sittemmin merkittävän uran virkamiehenä. Tekstissä mainitaan myös näiden nuorempi veli, vuonna 1905 syntynyt Lauri. Säipän pojat olivat vuosia aikaisemmin suutuspäissään kivittäneet Ylitornion kirkon ikkunoita rikki, kun heitä ei ollut otettu mukaan jollekin reissulle. Kertoman mukaan Lauri, silloin vielä pikk...

Elsan vieraina: Lahden tyttölyseon oppilaat Vappu Liipolasta Sirkka Seljaan

Elsan vieraina Lahden tyttölyseon oppilaat Vappu Liipolasta Sirkka Seljaan Edellisessä julkaisussani kävin läpi isoätini Elsa Säippä-Keräsen luona Lahdessa käyneet opettajakollegat. Tällä kertaa täydennän tyttölyseoteeman julkaisemalla vieraskirjassa esiintyvät oppilasvierailut. Ne voi jakaa kahteen kategoriaan. Vuosina 1934-1937 hänen luonaan kävi Elsan päivän aikoihin luokka, jonka luokanvalvoja hän oli. Vuodesta 1936 alkoivat keväisin käydä myös kunkin vuoden ylioppilaskokelaat. Sota katkaisi vierailut melko tehokkaasti. Viimeinet ja samalla ainoat sodanaikaisen luokan merkinnät vieraskirjaan tehtiin keväällä 1942. Elsa oli myös tuon luokan luokanvalvoja. Vuoden 1943 yhdestä abista on vieraskirjan välissä muistuttamassa vain myöhemmin lisätty lehtileike. Käyn läpi ensin Elsan ensimmäisen oman luokan vierailut ja sitten muiden abiturienttien käynnit. Vaikka julkaisen tässä kaikki nimet vieraskirjasta kuvattuina, luettelen myös tekstissä jokaisen nimen. Teen niin, jotta ne löytyvät ne...

Joulukuun kuudes 1917 oli pilvinen päivä

Frans Keräsen muistelmista 6.–7. joulukuuta 1917 Kun nämä esitykset olivat läpäisseet alustavan eduskunta- ja valiokuntakäsittelyn, koitti vihdoin joulukuun 6. päivä, josta muodostui meillä kansallinen juhla- eli itsenäisyyspäivä. Tällöin pidetyssä eduskunnan täysistunnossa olivat porvarillisten ryhmien puolesta edustajat Santeri Alkio, Pekka Ahmavaara, Ernst Estlander, Kyösti Haataja ja Erkki Pullinen jättäneet ehdotuksen, jonka hyväksyminen merkitsi hallituksen antaman Suomen itsenäiseksijulistamisesityksen tulemista voimaan. Sosialidemokraattien ryhmän puolesta sen sijaan edustaja Kullervo Manner ilmoitti eduskunnan hyväksyttäväksi periaatteen, että Suomi on oleva riippumaton tasavalta, mutta ehdotti samalla, että tämä riippumattomuus on koetettava toteuttaa sovinnollista tietä Venäjän kanssa aikaansaatavalla sopimuksella. Näiden ehdotusten kesken äänestettiin, jolloin porvarillisten ryhmien ehdotuksen puolesta annettiin sata ja vasemmiston ehdotuksen puolesta...