Tehtävä nuoressa Suomessa

Frans Keräsen muistelmista Julkaisen jälleen otteen F. Keräsen muistelmista, mutta vuoden 1918 sijasta haen sieltä vuoden 1916 tapahtumia kuvaavan kohdan, jossa puhutaan Toivo Kuulasta. Viipurin Seurahuoneella puhjenneesta riidasta, jonka päätteeksi Kuulaa ammuttiin päähän, on tänä vappuna kulunut sata vuotta. Lappeenranta oli sotavuosinakin vilkas kauttakulkukaupunki, jollainen asema sillä suuren Saimaan vesistön eteläisenä päätepisteenä on aina ollut. Liikennettä sinne välittivät monet suurehkot matkustajalaivat ja rahtialukset, joiden lisäksi useat pienet rannikkoalukset olivat vielä silloin liikennöimässä. Ulkomainen matkailu oli sotavuosina melkein kokonaan tyrehtynyt. Kotimaista turistiliikennettä sen sijaan oli silloinkin jonkin verran. Monet tilapäisistä matkustajista poikkesivat varsinkin Etelä-Saimaan toimituksessa toivoen saavansa kuulla "maailman tapahtumista". Sotasensuurin kahlitsema lehdistö ei voinut tyydyttää täysin ihmisten tiedonhalua. Halutt...

Kirjoitan tällä kertaa äidinisänisästäni, joka sai surmansa tasan sata vuotta sitten Terijoella. Vaikka sisällissodan ensimmäiset yhteenotot oli käyty Pietisen tehtaalla Viipurissa 19.1.1918, oli vastakkainasettelu Karjalankannaksella kaiken kaikkiaan lievempää kuin monissa muissa osissa maata. Tämän sanotaan johtuneen siitä, että Kannaksella oli torpparien sijasta itsenäisiä pienviljelijöitä, ja ehkä Venäjän läheisyys kohotti Suomen itsenäisyyden arvoa myös työväenliikkeen silmissä. Alueen merkitys sodankäynnin kannalta oli kuitenkin suuri, sillä Petrogradiin eli Pietariin johtava rautatie kulki sen halki. Muuallakin sotatoimet keskittyivät usein rautateiden ja asemien ympärille. * * * Huhtikuun puoliväliin mennessä valkoiset ovat vallanneet punaisilta Tampereen ja Helsingin, eikä sodan voittajasta ole enää epäselvyyttä. Maan kaakkoiskulmassa punaisilla kuitenkin on edelleen jalansija. Viipuri, Kannaksen eteläosa ja siten myös tuo elintärkeä rata ovat jääneet alus...

Frans Keräsen muistelmista F. Keränen jatkoi maalis-huhtikuussa 1918 Mikkelin Sanomissa poliittisten asetelmien ja etenkin Suomen sosiaalidemokraattien tilan käsittelyä. Osa hänen kirjoituksistaan julkaistiin myös Vaasassa ilmestyneessä Valkoisessa Suomessa. Sekä Valkoisessa Suomessa että Mikkelin Sanomissa pohdiskelin kysymystä, millainen sisäpoliitttinen pesänselvitys maassamme tulee sodan jälkeen olemaan. Sanoimme sen riippuvan työväestön järkevimmistä ja maltillisimmista aineksista. "Jos nämäkin ainekset seuraavat edelleen kelvottomien johtajiensa politiikkaa, saarnaten sokeata luokka- ja veljesvihaa sekä tavoitellen vähemmistön diktatuuria, niin silloin kohtaa maamme työväenliikettä auttamaton taantumus. Mutta jos kunniallisin ja rehellisin työväestö ennakkoluulottomasti karistaa hartioiltaan luokka- ja veljesvihan kirot, ryhtyy asteittaiseen uudistustyöhön ja luopuu tähänastisten johtajiensa edesvastuuttomasta politiikasta, niin voi työväenliikkeemme kohtota n...