Tehtävä nuoressa Suomessa

Frans Keräsen muistelmista Etelä-Saimaasta lähdettyään F. Keränen siirtyi Karjalan Aamulehteen, jossa hän oli toimitussihteerinä 1918–1921.  Hän siirtyi tämän viipurilaislehden palvelukseen ilmeisesti elokuun 1918 aikana, mutta tarkkaa päivämäärää en tiedä. Ensimmäinen  hänen nimimerkillään varustettu kirjoitus , jonka olen Karjalan Aamulehdestä löytänyt, on syyskuun neljännen päivän pääkirjoitus. Ei ole mitenkään yllättävää, että siinä käsitellään puoluekentän muutosta valtiomuotokysymyksen valossa. Keränen otsikoi muistelmiensa tästä vaiheesta alkaneen kolmososan  Sanomalehti- ja järjestömiehenä itsenäisessä Suomessa, Karjalan Aamulehdessä Viipurissa . Hän ehti kuitenkin kirjoittaa siitä vain alun, jonka julkaisen tässä. Heinäkuussa 1918 tarjouduin fil. kand. (myöh. kouluneuvos) Arvo Inkilän johtaman ja pääasiassa omistamankin Karjalan Aamulehden palvelukseen. Olin tavannut hänet Suomen Nuorison Liiton asioissa v. 1912 ja Etelä-Karjalan Nuorisoseuran kokouksis...

Frans Keräsen muistelmista Valtiomuotokysymys jakoi Suomen porvarilliset piirit kahteen leiriin ja johti lieveilmiöihin, jotka tuovat mieleen nykypäivän sosiaalisen median. Kysymys johti myös välirikkoon Etelä-Saimaan johtokunnan ja pt. Keräsen välillä.  Kuta pitemmälle vapussodan jälkeinen kesä kului, sitä kiihkeämmäksi kävi kuningasmielisten propaganda monarkistisen hallitusmuodon puolesta sekä tasavaltaista valtiosääntöä ja sen puolustajia vastaan. Monarkistit turvautuivat henkilökohtaisiinkin hyökkäyksiin ja panetteluihin. Jos sanomalehtien vastuunalaiset toimittajat olivat vakaumukseltaan tasavaltalaisia, he joutuivat kuningasmielisten lehden johtokunnan jäsenten taholta häikäilemättömien hyökkäilyjen kohteiksi. Niitä sai mm. tämän kirjoittaja kokea. Etelä-Saimaan Kirjapaino Oy:n osakkeenomistaja – en ole aivan varma, oliko hän lehden johokunnan varajäsenkään – kirjakauppias Siviä Ruotzi tarjosi lehdessä julkaistavaksi Lappeenrannan entisen kaupunginlääkärin Einar ...