Tehtävä nuoressa Suomessa

Tänään toimitettiin presidentti Koiviston hautajaiset. Tapahtuma oli juhlallinen mutta prameilematon. Kun hautajaissaattue seisahtui Suomen Pankin eteen, tyylikkäästi tv-lähetyksen hoitanut Yle näytti lähikuvaa pankkirakennuksen edessä olevasta J. V. Snellmanin patsaasta ja sen jalustassa olevista vaurioista, jotka syntyivät Neuvostoliiton ilmavoimien pommittaessa Helsinkiä helmikuussa 1944. Patsas on Emil Wikströmin ja jalusta Eliel Saarisen suunnittelema. Ylen toimittaja kertoi, että patsas paljastettiin Mauno Koiviston syntymävuonna 1923. Kilpailu patsaasta oli järjestetty jo 1913, mutta sota ja verkkainen rahankeräys lykkäsivät valmistumista todellakin kymmenen vuoden päähän siitä. Tämän luin Helsingin taidemuseon verkkosivuilta. Tv-lähetyksessä Koiviston myös muistutettiin kuolleen tämän pitkäaikaista työpaikkaa patsaan muodossa vartioivan Snellmanin päivänä, 12. toukokuuta. Isoäitini Elsa Säippä, tuolloin Helsingin yliopiston opiskelija, oli läsnä, kun patsas lopulta ...

Frans Keräsen muistelmista  Kevät 1917 Tsaristisen sortojärjestelmän luhistuminen, laillisten olojen palauttaminen, kotimaisen hallituksen muodostaminen, eduskunnan koolle kutsuminen jne. herättivät kansamme kaikkien kerrosten keskuudessa suurta iloa ja toivorikasta mielialaa. Sitä tulkitsivat heti maaliskuun kumouksen tapahduttua eri puolilla maata – mm. Lappeenrannassa – pidetyt kansalaiskokoukset ja -juhlat, riemukkaat eläköön-huudot saavutetulle vapaudelle, sanomalehtien Venäjän vallankumouksellisia ylistävät kirjoitukset yms. mielenilmaisut. Mutta tapasipa myös sellaisia henkilöitä, jotka pitivät hurmoshenkistä kumouksellisuutta nopeasti haihtuvana harhakuvitelmana. Ja päivä päivältä ja viikko viikolta esiintyi yhä enemmän ilmiöitä, jotka osoittivat vapauden muuttuneen svaboodaksi, so. vastuuttomaksi huliganismiksi ja kurittomuudeksi. Tämä muodostui sitä vaarallisemmaksi, kun maassamme ei ollut tehtävänsä tasalla olevaa järjestysvaltaa, poliisia, vaan lopulta ainoasta...

Frans Keräsen muistelmista 14.3.–5.4.1917 Maaliskuun vallankumous ja sen seurauksia. – Svabodaa Edellä jo viitattiin huhuihin, joita varsinkin vv. 1915–16 ja vielä seuraavan vuoden alkukuukausina oli runsaasti liikkeellä. Viimeisinä viikkoina nämä huhut koskivat erityisesti sisäpoliittisen ja taloustilanteen kehittymistä Venäjän keisarikunnassa. Venäjän armeija oli sodassa kärsinyt raskaita tappioita. Niihin tuli lisäksi elintarvike- ja muu talouspula, joka laajensi yleistä tyytymättömyyttä ja vahvisti vallankumouksellista mielialaa maassa. Luotettavien ja täsmällisten tietojen saanti tapahtumista oli hyvin vaikeata. Huhuihin perustuvista tilannearvioinneista oli sotatilan ja sensuurin vallitessa pakko pidättyä. Mutta sitten äkkiarvaamatta, melkein yllättäen, alkoi suurten tapahtumien vyöry, joka ennen pitkää vaikutti käänteentekevästi olojen kehitykseen koko keisarikunnassa, myös Suomen suuriruhtinaskunnassa.    Torstai-iltana maaliskuun 15. pnä sain Itä-Suom...

Tässä blogissa julkaisen katkelmia isoisäni Frans Keräsen kesken jääneistä muistelmista ja hänen lehtikirjoituksistaan, aika ajoin myös muuta aikakauteen liittyvää. Aloitan sadan vuoden takaisista tapahtumista. Julkaisin ensimmäiset tekstit alun perin Facebookissa, joka ei osoittautunut sopivaksi alustaksi. Maaliskuussa 1917 Frans Keränen työskenteli Etelä-Saimaa-lehdessä, jota hän oli ollut perustamassa sen jälkeen, kun Pietarin piirioikeus oli 21.11.1914 kenraalikuvernööri Seynin esityksestä lakkauttanut sodan ajaksi Itä-Suomen Sanomat. Etelä-Saimaa ilmestyi ensimmäisen kerran 26.11.1914. Frans Keränen oli kolmen ja puolen vuoden ajan lehden päätoimittaja ja ainut varsinainen toimittaja. Etelä-Saimaa 17.3.1917 Miksi blogini nimi on Tehtävä nuoressa Suomessa ? Kun luen isovanhempieni kirjoittamia tekstejä tai kun tutustun heitä koskevaan materiaaliin, syntyy tunne, että he ja monet heidän aikalaisistaan kokivat työskentelevänsä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.  Ka...