Siirry pääsisältöön

Mikä ihmeen tehtävä?

Tässä blogissa julkaisen katkelmia isoisäni Frans Keräsen kesken jääneistä muistelmista ja hänen lehtikirjoituksistaan, aika ajoin myös muuta aikakauteen liittyvää. Aloitan sadan vuoden takaisista tapahtumista.

Julkaisin ensimmäiset tekstit alun perin Facebookissa, joka ei osoittautunut sopivaksi alustaksi.

Maaliskuussa 1917 Frans Keränen työskenteli Etelä-Saimaa-lehdessä, jota hän oli ollut perustamassa sen jälkeen, kun Pietarin piirioikeus oli 21.11.1914 kenraalikuvernööri Seynin esityksestä lakkauttanut sodan ajaksi Itä-Suomen Sanomat. Etelä-Saimaa ilmestyi ensimmäisen kerran 26.11.1914. Frans Keränen oli kolmen ja puolen vuoden ajan lehden päätoimittaja ja ainut varsinainen toimittaja.


Etelä-Saimaa 17.3.1917


Miksi blogini nimi on Tehtävä nuoressa Suomessa? Kun luen isovanhempieni kirjoittamia tekstejä tai kun tutustun heitä koskevaan materiaaliin, syntyy tunne, että he ja monet heidän aikalaisistaan kokivat työskentelevänsä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Kaikki eivät toki olleet samaa mieltä siitä, mihin suuntaan maata pitäisi viedä ja millä keinoin, mutta varsin moni lienee pitänyt kansakunnan henkistä kasvua ehdottoman tärkeänä asiana. Laaja-alaisen koulutuksen ja sivistyksen arvo ymmärrettiin, ja niitä koetettiin edistää. Nimi viittaa tähän tehtävään.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Muistoja Oulun taistelusta II

T oinen osa päiväkirjasta, jota  Elsa Säippä piti Oulun taistelun aikana "Korsetistakin oli kerran hyötyä." Toisessa osassa Oulu alkaa olla tukevasti valkoisten hallinnassa, sillä jääkärit ovat saapuneet Vaasasta pelastamaan alakynnessä olleita paikallisia suojeluskuntalaisia ja näiden apureita. Edelleen kuitenkin yksittäiset punaiset koettavat iskeä, tai ainakin sellaisia juttuja on liikkeellä. Elsa pääsee auttamaan muun muassa kantamalla lääninhallituksen taloon ruokaa, ja hän myös näkee jälleen veljensä Paavon. Kaksi vuotta Elsaa nuorempi Paavo Säippä kirjoitti ylioppilaaksi kuusitoistavuotiaana keväällä 1919, siis samalla kuin isosiskonsa. Hän teki sittemmin merkittävän uran virkamiehenä. Tekstissä mainitaan myös näiden nuorempi veli, vuonna 1905 syntynyt Lauri. Säipän pojat olivat vuosia aikaisemmin suutuspäissään kivittäneet Ylitornion kirkon ikkunoita rikki, kun heitä ei ollut otettu mukaan jollekin reissulle. Kertoman mukaan Lauri, silloin vielä pikk...

Elsan vieraina: Lahden tyttölyseon oppilaat Vappu Liipolasta Sirkka Seljaan

Elsan vieraina Lahden tyttölyseon oppilaat Vappu Liipolasta Sirkka Seljaan Edellisessä julkaisussani kävin läpi isoätini Elsa Säippä-Keräsen luona Lahdessa käyneet opettajakollegat. Tällä kertaa täydennän tyttölyseoteeman julkaisemalla vieraskirjassa esiintyvät oppilasvierailut. Ne voi jakaa kahteen kategoriaan. Vuosina 1934-1937 hänen luonaan kävi Elsan päivän aikoihin luokka, jonka luokanvalvoja hän oli. Vuodesta 1936 alkoivat keväisin käydä myös kunkin vuoden ylioppilaskokelaat. Sota katkaisi vierailut melko tehokkaasti. Viimeinet ja samalla ainoat sodanaikaisen luokan merkinnät vieraskirjaan tehtiin keväällä 1942. Elsa oli myös tuon luokan luokanvalvoja. Vuoden 1943 yhdestä abista on vieraskirjan välissä muistuttamassa vain myöhemmin lisätty lehtileike. Käyn läpi ensin Elsan ensimmäisen oman luokan vierailut ja sitten muiden abiturienttien käynnit. Vaikka julkaisen tässä kaikki nimet vieraskirjasta kuvattuina, luettelen myös tekstissä jokaisen nimen. Teen niin, jotta ne löytyvät ne...

Elsan vieraina: Värri, Noponen ja muut Lahden tyttölyseon opettajat

Elsan vieraina Värri, Noponen ja muut Lahden tyttölyseon opettajat Frans Keränen kirjoittaa julkaisemattomissa muistelmissaan: Kieltäydyin lopullisesti, niin kuin luulin, ottamasta vastaan Etelä-Suomen Sanomain päätoimittajan tointa. Mutta sitten sattui jotakin, joka sai minut ilmoittamaan johtaja Kivekkäälle, että olisin sittenkin valmis tulemaan Lahteen. Silloinen morsiameni ja tuleva vaimoni, fil. maisteri Elsa Säippä, valittiin Lahden tyttölyseon saksan ja englannin kielten opettajaksi. Niin myös Elsan Varkaudessa edellisvuonna aloittama vieraskirja muutti Lahteen elokuussa 1932. Ensimmäisten Lahdessa siihen nimensä kirjoittaneiden joukossa ovat sitaatissa mainittu K. O. Kivekäs, Etelä-Suomen Sanomain Kirjapaino Oy:n johtaja, ja tämän vaimo Hulda, mutta heti heidän jälkeensä tulee ensimmäinen Elsan uusi kollega Lahden tyttölyseosta, Katri Blomroos. Hän oli kirjoittava nimensä vieraskirjaan vielä yli kaksikymmentä kertaa. Vielä paljon Blomroosia useammin, lähes ...