Siirry pääsisältöön

Venäläisten sotilasmielivallasta

Frans Keräsen muistelmista

Kesäkuu 1917

Etelä-Saimaassa kirjoitin "Lappeenrannan kuulumisia" Naulapää-nimimerkilläni 16.6. venäläisten harjoittamasta sotilasmielivallasta:

"Näinä päivinä olemme sanomalehdistä lukeneet toinen toistaan törkeämmistä tihutöistä ja mielivaltaisuuksista, joihin maassamme majailevat venäläiset sotilaat, usein ehkä päällystönsä tietämättä, ovat tehneet itsensä syyllisiksi. Milloin he ovat uhkauksilla kiristäneet ruokavaroja, rahaa tai muuta omaisuutta, milloin toimeenpanneet laittomia vangitsemisia, tai muuten ahdistaneet rauhallisia kansalaisia, milloin hätyyttäneet turvattomia naisia, milloin taas ehkäisseet järjestysvaltaa suorittamasta tehtäviään. Tällaiset mielivaltaisuudet ovat synnyttäneet kansamme keskuudessa turvattomuuden tunteita, samalla kun ne ovat tuntuvasti kylmentäneet suomalaisten ja venäläisten välejä – onhan demokraattisen Venäjän julistama 'veljeys' jäänyt ainakin meihin nähden toistaiseksi vain paperille. – Täällä Lapeenrannan esikaupungeissakin, jonne ei järjestysvalta ulotu, harjoittivat sotilaat viime torstaita vasten yöllä ennen kuulumatonta mielivaltaisuutta, tunkeutuen väkivaltaisesti ihmisasuntoihin, särkemällä ovia ja ikkunoita, ajaen syyttömät ja rauhalliset ihmiset yölevoltaan sekä ammuskellen kaiken yötä kivääreillään jne."

––––––––––


Etelä-Saimaa julkaisi muissakin kesäkuun numeroissaan mielivallasta, muun muassa 5.6. pääkirjoituksen otsikolla Anarkian johdosta ja 19.6. uutisen Helsingistä, Taas kirkkoa häväisty. Tapausta, josta jälkimmäinen uutinen kertoo, muisteltiin Helsingin Sanomissa 9.4. tänä vuonna. 

Kesäkuun toisena päivänä ilmestyneessä Etelä-Saimaan numerossa Frans Keränen painatti uutisen Venäjän toiselta reuna-alueelta, joka Suomen tavoin oli alkanut vakavasti tavoitella itsehallintoa ja jopa itsenäisyyttä. Uutisessa kerrottiin Ukrainan Pietariin lähettämän lähetystön kiireellisistä pyynnöistä: "Ukrainan autonomian viipymätön julistaminen, ukrainalaisen armeijan järjestäminen ja koko Mustanmeren ja osittain Itämerenkin laivaston muuttaminen ukrainalaiseksi." Sata vuotta myöhemmin tilanne on jälleen, tai edelleen, ratkaisematon.

*

Kirjoituksen kaikki Etelä-Saimaa-linkit johtavat Kansalliskirjaston Digitoituihin aineistoihin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Muistoja Oulun taistelusta II

T oinen osa päiväkirjasta, jota  Elsa Säippä piti Oulun taistelun aikana "Korsetistakin oli kerran hyötyä." Toisessa osassa Oulu alkaa olla tukevasti valkoisten hallinnassa, sillä jääkärit ovat saapuneet Vaasasta pelastamaan alakynnessä olleita paikallisia suojeluskuntalaisia ja näiden apureita. Edelleen kuitenkin yksittäiset punaiset koettavat iskeä, tai ainakin sellaisia juttuja on liikkeellä. Elsa pääsee auttamaan muun muassa kantamalla lääninhallituksen taloon ruokaa, ja hän myös näkee jälleen veljensä Paavon. Kaksi vuotta Elsaa nuorempi Paavo Säippä kirjoitti ylioppilaaksi kuusitoistavuotiaana keväällä 1919, siis samalla kuin isosiskonsa. Hän teki sittemmin merkittävän uran virkamiehenä. Tekstissä mainitaan myös näiden nuorempi veli, vuonna 1905 syntynyt Lauri. Säipän pojat olivat vuosia aikaisemmin suutuspäissään kivittäneet Ylitornion kirkon ikkunoita rikki, kun heitä ei ollut otettu mukaan jollekin reissulle. Kertoman mukaan Lauri, silloin vielä pikk...

Elsan vieraina: Lahden tyttölyseon oppilaat Vappu Liipolasta Sirkka Seljaan

Elsan vieraina Lahden tyttölyseon oppilaat Vappu Liipolasta Sirkka Seljaan Edellisessä julkaisussani kävin läpi isoätini Elsa Säippä-Keräsen luona Lahdessa käyneet opettajakollegat. Tällä kertaa täydennän tyttölyseoteeman julkaisemalla vieraskirjassa esiintyvät oppilasvierailut. Ne voi jakaa kahteen kategoriaan. Vuosina 1934-1937 hänen luonaan kävi Elsan päivän aikoihin luokka, jonka luokanvalvoja hän oli. Vuodesta 1936 alkoivat keväisin käydä myös kunkin vuoden ylioppilaskokelaat. Sota katkaisi vierailut melko tehokkaasti. Viimeinet ja samalla ainoat sodanaikaisen luokan merkinnät vieraskirjaan tehtiin keväällä 1942. Elsa oli myös tuon luokan luokanvalvoja. Vuoden 1943 yhdestä abista on vieraskirjan välissä muistuttamassa vain myöhemmin lisätty lehtileike. Käyn läpi ensin Elsan ensimmäisen oman luokan vierailut ja sitten muiden abiturienttien käynnit. Vaikka julkaisen tässä kaikki nimet vieraskirjasta kuvattuina, luettelen myös tekstissä jokaisen nimen. Teen niin, jotta ne löytyvät ne...

Joulukuun kuudes 1917 oli pilvinen päivä

Frans Keräsen muistelmista 6.–7. joulukuuta 1917 Kun nämä esitykset olivat läpäisseet alustavan eduskunta- ja valiokuntakäsittelyn, koitti vihdoin joulukuun 6. päivä, josta muodostui meillä kansallinen juhla- eli itsenäisyyspäivä. Tällöin pidetyssä eduskunnan täysistunnossa olivat porvarillisten ryhmien puolesta edustajat Santeri Alkio, Pekka Ahmavaara, Ernst Estlander, Kyösti Haataja ja Erkki Pullinen jättäneet ehdotuksen, jonka hyväksyminen merkitsi hallituksen antaman Suomen itsenäiseksijulistamisesityksen tulemista voimaan. Sosialidemokraattien ryhmän puolesta sen sijaan edustaja Kullervo Manner ilmoitti eduskunnan hyväksyttäväksi periaatteen, että Suomi on oleva riippumaton tasavalta, mutta ehdotti samalla, että tämä riippumattomuus on koetettava toteuttaa sovinnollista tietä Venäjän kanssa aikaansaatavalla sopimuksella. Näiden ehdotusten kesken äänestettiin, jolloin porvarillisten ryhmien ehdotuksen puolesta annettiin sata ja vasemmiston ehdotuksen puolesta...