Frans Keräsen muistelmista
Kesä 1917
Kesken kaiken alkoi kesä-heinäkuun vaihteessa kirjapainotyöntekijäin lakko, joka kesti runsaan kuukauden. Kirjaltajat vaativat 140 %:n heti voimaanastuvaa palkankorotusta, kesälomaa täysine palkkaetuineen ja vähän myöhemmin palkkaa lakkoajalta. Työnantajain graafillinen liitto ei katsonut voivansa näihin vaatimuksiin suostua. Maan porvarilliset sanomalehdet lakkasivat ilmestymästä. Senaattori Leo Ehrnroothin toimiessa sovittelijana yritettiin useaan otteeseen päästä sopimukseen, kunnes siinä lopulta onnistuttiin ja lakko saatiin päättymään. Graafillinen liitto oli pakotettu pääasiassa myöntymään kirjatyöntekijäin vaatimuksiin.
Lakkoaikaa käytin hyväkseni matkustamalla Savonlinnan, Kolin, Joensuun, Nurmeksen, Valtimon, Sotkamon ja Kajaanin kautta kesälomalleni Paltamon Mieslahdelle, jossa jouduin olemaan mukana ns. palokunnan eli myöhemmältä nimeltään Paltamon suojeluskunnan perustavassa kokouksessa sen sihteerinä.
––––––––––
Frans Keränen oli kotoisin juuri Paltamon Mieslahdelta. 1960-luvun alkupuolella kirjoittamissaan muistelmissa hän ottaa etäisyyttä suojeluskuntiin, vaikka myöntää olleensa yhden perustamiskokouksessa, mutta huolta järjestyksen säilymisestä kesällä ja syksyllä 1917 kannettiin laajalti ja eri yhteiskuntaluokissa. Järjestyskuntia ja -kaarteja perustettiin, ja paikoin porvaristo ja työväestö pyrkivät vielä tuolloin yhteistyöhön järjestyksen takaamiseksi.
Etelä-Saimaan kesä–heinäkuun vaihteen keskeinen aihe oli edelleen venäläissotilaiden harjoittama mielivalta ja Suomelle maaliskuun manifestissa luvatut mutta toteutumatta jääneet oikeudet.
30.6.1917 lehdessä oli ajatuksia herättävä ja historiaa luotaava pääkirjoitus otsikolla Kansanvalta ja parlamentarismi. Siinä varoitellaan eduskunnan ylivallasta. Artikkelin allekirjoittaja on "O.L.", jonka henkilöllisyyttä en tiedä. Oletan, että kysessä on joku tuon ajan nuorsuomalainen vaikuttaja.
Etelä-Saimaan lukijoita kyettiin varoittamaan kirjapainotyöntekijöiden lakon todennäköisestä alkamisesta lehdessä, joka ilmestyi 3.7.1917 ja jäikin lakon takia heinäkuun viimeiseksi numeroksi:
Toivomme, että lukijamme koettavat suhtautua tähän tilanteeseen, jonka tuloa emme ole voineet ehkäistä, ymmärtämisellä ja kärsivällisyydellä.
Päivitys 17.7.2017
Heikki Aittokosken tuore artikkeli HS:ssa kertoi verenvuodatuksesta Pietarissa heinäkuussa 1917. Vaikka Etelä-Saimaa ei voinut lakon takia kertoa näistä lähialueen tapahtumista tuoreeltaan, oli se kuvaillut Venäjän tulenarkaa tilannetta jo 30. kesäkuuta 1917 Helsingin Sanomilta lainatussa raportissaan. Jutussa kerrotaan muun muassa bolševikkien harjoittamasta kiihotuksesta, väliaikaishallituksen ahdingosta, talouden suurista vaikeuksista ja valtakunnan usean osan itsenäisyyshaluista, eritoten Ukrainan. Se kyettiin ennakoimaan, että uusia selkkauksia Pietarissa saattaisivat aiheuttaa nimenomaan Kronstadtin matruusit.
Mitä tulee kuohunnan vaikutuksiin Suomessa, Aittokosken artikkeli asetti kontekstiinsa ylempänä tässä julkaisussa linkittämäni Etelä-Saimaan pääkirjoituksen, joka pohti eduskunnan roolia ja kansanvaltaa.
Kesken kaiken alkoi kesä-heinäkuun vaihteessa kirjapainotyöntekijäin lakko, joka kesti runsaan kuukauden. Kirjaltajat vaativat 140 %:n heti voimaanastuvaa palkankorotusta, kesälomaa täysine palkkaetuineen ja vähän myöhemmin palkkaa lakkoajalta. Työnantajain graafillinen liitto ei katsonut voivansa näihin vaatimuksiin suostua. Maan porvarilliset sanomalehdet lakkasivat ilmestymästä. Senaattori Leo Ehrnroothin toimiessa sovittelijana yritettiin useaan otteeseen päästä sopimukseen, kunnes siinä lopulta onnistuttiin ja lakko saatiin päättymään. Graafillinen liitto oli pakotettu pääasiassa myöntymään kirjatyöntekijäin vaatimuksiin.
Lakkoaikaa käytin hyväkseni matkustamalla Savonlinnan, Kolin, Joensuun, Nurmeksen, Valtimon, Sotkamon ja Kajaanin kautta kesälomalleni Paltamon Mieslahdelle, jossa jouduin olemaan mukana ns. palokunnan eli myöhemmältä nimeltään Paltamon suojeluskunnan perustavassa kokouksessa sen sihteerinä.
––––––––––
Frans Keränen oli kotoisin juuri Paltamon Mieslahdelta. 1960-luvun alkupuolella kirjoittamissaan muistelmissa hän ottaa etäisyyttä suojeluskuntiin, vaikka myöntää olleensa yhden perustamiskokouksessa, mutta huolta järjestyksen säilymisestä kesällä ja syksyllä 1917 kannettiin laajalti ja eri yhteiskuntaluokissa. Järjestyskuntia ja -kaarteja perustettiin, ja paikoin porvaristo ja työväestö pyrkivät vielä tuolloin yhteistyöhön järjestyksen takaamiseksi.
 |
| Etelä-Saimaa 3.7.1917. Kuvankaappaus Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista. |
30.6.1917 lehdessä oli ajatuksia herättävä ja historiaa luotaava pääkirjoitus otsikolla Kansanvalta ja parlamentarismi. Siinä varoitellaan eduskunnan ylivallasta. Artikkelin allekirjoittaja on "O.L.", jonka henkilöllisyyttä en tiedä. Oletan, että kysessä on joku tuon ajan nuorsuomalainen vaikuttaja.
Etelä-Saimaan lukijoita kyettiin varoittamaan kirjapainotyöntekijöiden lakon todennäköisestä alkamisesta lehdessä, joka ilmestyi 3.7.1917 ja jäikin lakon takia heinäkuun viimeiseksi numeroksi:
Toivomme, että lukijamme koettavat suhtautua tähän tilanteeseen, jonka tuloa emme ole voineet ehkäistä, ymmärtämisellä ja kärsivällisyydellä.
Päivitys 17.7.2017
Heikki Aittokosken tuore artikkeli HS:ssa kertoi verenvuodatuksesta Pietarissa heinäkuussa 1917. Vaikka Etelä-Saimaa ei voinut lakon takia kertoa näistä lähialueen tapahtumista tuoreeltaan, oli se kuvaillut Venäjän tulenarkaa tilannetta jo 30. kesäkuuta 1917 Helsingin Sanomilta lainatussa raportissaan. Jutussa kerrotaan muun muassa bolševikkien harjoittamasta kiihotuksesta, väliaikaishallituksen ahdingosta, talouden suurista vaikeuksista ja valtakunnan usean osan itsenäisyyshaluista, eritoten Ukrainan. Se kyettiin ennakoimaan, että uusia selkkauksia Pietarissa saattaisivat aiheuttaa nimenomaan Kronstadtin matruusit.
Mitä tulee kuohunnan vaikutuksiin Suomessa, Aittokosken artikkeli asetti kontekstiinsa ylempänä tässä julkaisussa linkittämäni Etelä-Saimaan pääkirjoituksen, joka pohti eduskunnan roolia ja kansanvaltaa.
*
Linkittämäni vuoden 1917 julkaisut kuuluvat Kansalliskirjaston digitoituihin aineistoihin.
Kommentit
Lähetä kommentti