Siirry pääsisältöön

Valmistautuminen eduskuntavaaleihin 1917




Frans Keräsen muistelmista

Syyskuun loppu 1917


Kun uudet eduskuntavaalit oli määrätty toimitettaviksi lokakuun 1.–2. pnä, oli ryhdyttävä niiden valmisteluihin. Niihin osallistui mm. Etelä-Saimaa ja tämän kirjoittaja sekä lehden palstoilla että vaalipuhujana Lappeenrannan ympäristöillä. Lehdessä esiteltiin nuorsuomalaisen puolueen paikallisehdokkaita, joina olivat Viipurin läänin läntisessä vaalipiirissä mm. pormestari Johannes Lundson, agronomi Elias Sinkko, tohtori Tekla Hultin ja maanviljelijä V.K. Särkkä. Nämä kaikki tulivat valituiksi, ja heistä ensiksi mainittu valittiin sittemmin uuden eduskunnan puhemieheksi. Tätä eduskuntaa valittaessa olivat ns. porvarilliset puolueet vaaliliittoutuneet. Tavoitteena oli vasemmiston enemmistön murskaaminen. Sosiaalidemokraatit kärsivätkin vaalitappion menettäen edellisenä vuonna saavuttamansa eduskuntaenemmistön ja saaden nyt 92 kansanedustajaa. Vanhasuomalaiset saivat 32, maalaisliitto 26, nuorsuomalaiset 24, ruotsalaiset 21 ja silloinen kansanpuolue 5, eli yhteensä 108 edustajapaikkaa.


Näillä eduskuntavaaleilla ja niiden tuloksilla tuli olemaan ratkaiseva merkitys maamme itsenäiseksi julistamiselle sekä olojemme kehitykselle kohti sisällis- ja vapaussotaa. Lopullisen sysäyksen näille tapahtumille antoi lokakuun vallankumous ja bolshevikien valtaanpääsy Venäjällä sekä sosialidemokraattisen puolueen enemmistön radikalisoituminen ja sen toimeenpanema marraskuun suurlakko Suomessa.
____________


Vaalien läheisyys näkyy Etelä-Saimaan syyskuun loppupuolen numeroissa muutenkin kuin ilmoituksina nuorsuomalaisen puoleen vaalitilaisuuksista, joissa päätoimittaja Keränen kävi ahkerasti puhumassa, ja sen ehdokkaiden esittelynä. Suomen itsenäistymispyrkimys oli hallitseva teema. Se ja hallitusmuodosta päättäminen olisivat lokakuun alussa valittavan eduskunnan tärkeimmät ja ensimmäiset kysymykset.

Eduskunnassa valtaa käyttäneitä sosialidemokraatteja arvosteltiin lehdessä siitä, etteivät nämä olleet kykeneet edistämään Suomen itsenäisyystavoitteita vaan jopa päinvastoin tekemään niille hallaa. Sosialidemokraattisen puolueen käsitys itsenäisyydestä kyseenalaistettiin. Osansa vaaleja edeltävästä kritiikistä sai myös maalaisliitto, jonka "agitaattoreita" Etelä-Saimaan pakinoitsija kävi kuuntelemassa.


Jälkiviisauden turvin Etelä-Saimaan kirjoituksista voi löytää aavistuksenomaisia vihjeitä seuraavana vuonna nuorsuomalaisen puolueen hajottaneesta valtiomuotokysymyksestä. Ehdokas Elias Sinkkoa esitelleessä artikkelista puhutaan nuorsuomalaisista jo edistyspuolueena, joka sen tasavaltaista valtiomuotoa kannattaneesta osasta tuli ja johon Frans Keränen siirtyi.


Syysvarusteita mainostettiin Etelä-Saimaassa 20.9.1917.
(Kansalliskirjaston digitoidut aineistot)

*

Linkittämäni vuoden 1917 julkaisut kuuluvat Kansalliskirjaston digitoituihin aineistoihin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Muistoja Oulun taistelusta II

T oinen osa päiväkirjasta, jota  Elsa Säippä piti Oulun taistelun aikana "Korsetistakin oli kerran hyötyä." Toisessa osassa Oulu alkaa olla tukevasti valkoisten hallinnassa, sillä jääkärit ovat saapuneet Vaasasta pelastamaan alakynnessä olleita paikallisia suojeluskuntalaisia ja näiden apureita. Edelleen kuitenkin yksittäiset punaiset koettavat iskeä, tai ainakin sellaisia juttuja on liikkeellä. Elsa pääsee auttamaan muun muassa kantamalla lääninhallituksen taloon ruokaa, ja hän myös näkee jälleen veljensä Paavon. Kaksi vuotta Elsaa nuorempi Paavo Säippä kirjoitti ylioppilaaksi kuusitoistavuotiaana keväällä 1919, siis samalla kuin isosiskonsa. Hän teki sittemmin merkittävän uran virkamiehenä. Tekstissä mainitaan myös näiden nuorempi veli, vuonna 1905 syntynyt Lauri. Säipän pojat olivat vuosia aikaisemmin suutuspäissään kivittäneet Ylitornion kirkon ikkunoita rikki, kun heitä ei ollut otettu mukaan jollekin reissulle. Kertoman mukaan Lauri, silloin vielä pikk...

Elsan vieraina: Lahden tyttölyseon oppilaat Vappu Liipolasta Sirkka Seljaan

Elsan vieraina Lahden tyttölyseon oppilaat Vappu Liipolasta Sirkka Seljaan Edellisessä julkaisussani kävin läpi isoätini Elsa Säippä-Keräsen luona Lahdessa käyneet opettajakollegat. Tällä kertaa täydennän tyttölyseoteeman julkaisemalla vieraskirjassa esiintyvät oppilasvierailut. Ne voi jakaa kahteen kategoriaan. Vuosina 1934-1937 hänen luonaan kävi Elsan päivän aikoihin luokka, jonka luokanvalvoja hän oli. Vuodesta 1936 alkoivat keväisin käydä myös kunkin vuoden ylioppilaskokelaat. Sota katkaisi vierailut melko tehokkaasti. Viimeinet ja samalla ainoat sodanaikaisen luokan merkinnät vieraskirjaan tehtiin keväällä 1942. Elsa oli myös tuon luokan luokanvalvoja. Vuoden 1943 yhdestä abista on vieraskirjan välissä muistuttamassa vain myöhemmin lisätty lehtileike. Käyn läpi ensin Elsan ensimmäisen oman luokan vierailut ja sitten muiden abiturienttien käynnit. Vaikka julkaisen tässä kaikki nimet vieraskirjasta kuvattuina, luettelen myös tekstissä jokaisen nimen. Teen niin, jotta ne löytyvät ne...

Joulukuun kuudes 1917 oli pilvinen päivä

Frans Keräsen muistelmista 6.–7. joulukuuta 1917 Kun nämä esitykset olivat läpäisseet alustavan eduskunta- ja valiokuntakäsittelyn, koitti vihdoin joulukuun 6. päivä, josta muodostui meillä kansallinen juhla- eli itsenäisyyspäivä. Tällöin pidetyssä eduskunnan täysistunnossa olivat porvarillisten ryhmien puolesta edustajat Santeri Alkio, Pekka Ahmavaara, Ernst Estlander, Kyösti Haataja ja Erkki Pullinen jättäneet ehdotuksen, jonka hyväksyminen merkitsi hallituksen antaman Suomen itsenäiseksijulistamisesityksen tulemista voimaan. Sosialidemokraattien ryhmän puolesta sen sijaan edustaja Kullervo Manner ilmoitti eduskunnan hyväksyttäväksi periaatteen, että Suomi on oleva riippumaton tasavalta, mutta ehdotti samalla, että tämä riippumattomuus on koetettava toteuttaa sovinnollista tietä Venäjän kanssa aikaansaatavalla sopimuksella. Näiden ehdotusten kesken äänestettiin, jolloin porvarillisten ryhmien ehdotuksen puolesta annettiin sata ja vasemmiston ehdotuksen puolesta...