Tehtävä nuoressa Suomessa

Frans Keräsen muistelmista Tammikuun 29. päivä 1918 Seuraavana, maanantai- eli 29. päivän aamuna liehuikin kapinalippu kaikissa Etelä-Suomen isommissa kaupungeissa, suoritettiin tärkeimpien virastojen ja laitosten miehityksiä sekä tunnetuimpien laillisen hallituksen kannattajien vangitsemisia. Lappeenrannassakin annettiin Etelä-Saimaalle seuraava määräys: Etelä-Saimaan toimitukselle. Lappeenrannan Työväen Vallankumouksellisen ja Järjestyskaartin Esikunta ovat päättäneet tänään pitämässään yhteisessä kokouksessa, etteivät sanomalehdet toistaiseksi saa ilmestyä eikä muitakaan yleisölle tarkoitettuja tiedonantoja saa kirjapainoista julkaista meidän tietämättämme. Lappeenranta, 29. p. tammik. 1918. Työväen Järjestyskaartin L:rannan rykmentin esikunta. Ylipäällikkö Viktor Ripatti. V.t. esikuntapäällikkö Jere Juutilainen. Etelä-Saimaa oli siten pakotettu keskeyttämään ilmestymisensä kolmeksi kuukaudeksi eli vapaus- ja sisällissodan loppuun asti. Sen seuraav...

Frans Keräsen muistelmista Tammikuun 28. päivä 1918 Ns. tammisunnuntaita eli tammikuun 28. päivää vasten yöllä alkoi siis vapaussota, jollainen talven 1918 sota oli ja on kansamme enemmistön mielestä. Itsenäisyysjulistuksen jälkeen olivat ensimmäisiä ja tärkeimpiä tavoitteita ulkovaltojen tunnustusten saaminen suvereenisuudellemme, venäläisen sotaväen maasta poistaminen, laillisen oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen palauttaminen sekä eduskunnan ja sen luottamusta nauttivan hallituksen arvovallan palauttaminen. Näitä tarkoituksia silmällä pitäen suomalainen jääkäripataljoona määrättiin 23.3.1917 irroitettavaksi rintamapalveluksesta Saksassa ja 25.3. sijoitettavaksi Libauhun, missä sitä alettiin kouluttaa Suomeen paluuta varten, sekä tuotiin 27.10. ensimmäinen jääkäriryhmä ja aselähetys Saksasta kuljetusalus "Equityllä" Pohjanmaalle samoin kuin kuljetettiin 25.2.1918 jääkärien pääjoukko Vaasaan. Tässä samassa tarkoituksessa oli vuoden 1917 aikana tehty aloitt...

Frans Keräsen muistelmista Tammikuun puoliväli 1918 Monet terroriristiset teot, kuten kotitarkastukset, laittomat vangitsemiset, pahoinpitelyt, ryöstöt ja murhat tammikuun loppupuolella antoivat aavistaa, että tämä sekasorto johtaisi pian aseelliseen välienselvittelyyn, vapaus- ja sisällissotaan. Näistä tapahtumista kuohutti ihmisten mieliä Lappeenrannassa eniten punakaartilaisten aseellinen retki 21.1.1918 Taavettiin. Retkeen osallistui tri Liisa Castrénin tutkimuksen mukaan noin 200–250 Lappeenrannan ja 60 Kaukaan punakaartilaista. Sen tarkoitus oli estää Taavetin suojeluskuntalaisten asekaappaus. Näin syntyneessä taistelussa kaatui mm. Lounais-Saimaan suojeluskuntien piirin sotilasohjaaja, jääkäri Lauri Pelkonen. Lappeenrannan punakaarti kuljetti mukanaan viisitoista vankia Taavetista, mutta vapautti heidät neuvottelujen jälkeen. Taavetin kahakasta kirjoitin Etelä-Saimaaseen punakaartia ankarasti arvostelevan artikkelin. Otsikolla " Kansallinen häpeä ...

Frans Keräsen muistelmista Vuodenvaihde 1917–1918 Suomi oli siis julistautunut itsenäiseksi valtioksi. Tälle itsenäisyydelle hallitus koetti saada ulkovaltojen tunnustuksen. Saksan ym. valtioiden kehoituksesta senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud, diplomi-insinööri Carl Enckell ja lakitieteen tohtori K. G. Idman matkustivat Pietariin neuvottelemaan Venäjän hallituksen kanssa Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta. Heidän onnistuikin hankkia Neuvostoliiton kansankomissaarioneuvoston puheenjohtajan Leninin ja silloisen ulkoasiainkomissaarin Trotskin allekirjoittama hyväksyminen suvereenisuudellemme. Tämä tapahtui tammikuun 4. pnä (joulukuun 22. pnä vanhaa lukua) 1918. Samana päivänä tunnustivat Suomen itsenäisyyden Ruotsi ja Ranska sekä vähän myöhemmin Saksa ja useat muut valtiot. Läntiset suurvallat Englanti ja Yhdysvallat antoivat tunnustuksensa kuitenkin vasta v. 1919 sen jälkeen, kun Suomi oli uusien vaalien jälkeen päässyt aloittamaan normaalia kansanvaltaista va...