Frans Keräsen muistelmista
7. marraskuuta 1917
Rinnan Venäjän tapahtumien kanssa, osin niistä johtuen, osin muista syistä, levottomuudet ja sekasorto meilläkin lisääntyivät. Niitä osoitti esim. 7.11. Mommilassa suoritettu maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin murha sekä suojeluskaartilaisten ja venäläisten sotilaiden aseellinen yhteenotto, jossa useita muitakin henkilöitä kuoli ja haavoittui.
Viikkoa myöhemmin alkoi sosialistien toimesta "suurlakko", joka kesti 14.–19.11. Tämä lakko sai monella paikkakunnalla väkivaltaisen luonteen. Niinpä mm. Lappeenrannassa sosialidemokraatit levittivät ja kiinnittivät pylväisiin julistuksia, joissa ilmoitettiin suurlakon alkaneen sekä lueteltiin ne laitokset ja liikkeet, jotka "toistaiseksi toimivat lakkokomitean määräysten mukaan". Eräiden liikkeiden omistajat eivät mielisuosiolla [suostuneet] lakkolaisten laittomiin vaatimuksiin. Silloin punakaartilaiset panivat väkivaltaisesti kaupat kiinni. Lakon alkamispäivänä pidettiin kauppatorilla kansalaiskokous, jossa paikallisen sosialistilehden taloudenhoitaja O. A. Paappanen ja sen toimittaja Emil Lehén pitivät palopuheita räikein sanoin selostaen silloisen suurlakon, edellisen lukiessa lisäksi Suomen Ammattijärjestöjen uhkavaatimuksen eduskunnalle. Lakkolaiset keskeyttivät väkivallalla myös yhteiskoulun toiminnan ja uhkasivat punakaartilaisten avulla vangita koulun koko opettajiston. Tällaisen uhan alaisena ja oppilaiden turvallisuuden vuoksi opettajakunta katsoi olevansa "pakotettu keskeyttämään koulun työskentelyn toistaiseksi". Lakkolaiset valtasivat sitä paitsi rautatieaseman, asettivat rautatieliikenteen valvontaansa ja pakottivat virkamiehet luopumaan toimistaan.
__________
 |
| Etelä-Saimaa 8.11.1917 Kansalliskirjaston digitoidut aineistot |
Tapahtumat Suomessa ja Venäjällä olivat marraskuun alkupuolen päivinä todellakin dramaattisia. Muut venäläisten sotilaiden mielivallasta kertovat tapahtumat, kuten nuorsuomalaisen Karjala-lehden lakkautus tai Turun voinryöstöjutun oikeudenistunnon keskeyttäminen, jäivät taustalle, kun bolševikit anastivat vallan Pietarissa.
Mommilan kartanon väkivaltaisesta valtauksesta ehdittiin kertoa Etelä-Saimaassa ensimmäisen kerran 8.11., kun ei vielä ollut tietoa siitä, että Alfred Kordelin ja eräitä muita oli murhattu. Lehden seuraavissa numeroissa annettiin tarkempia tietoja ja mentiin yksityiskohtiin, jotka varmasti herättivät lukijoissa vastenmielisyyttä, kuten oheinen 13. päivän otsikko.
Jako porvarilliseen ja sosialistiseen leiriin heijastuu marraskuussa 1917 julkaistuissa Etelä-Saimaan kirjoituksissa jo hyvin voimakkaana siitä huolimatta, että kyseessä oli porvarillisen leirin maltillista laitaa edustaneiden ja laillisuusperiaatteeseen sitoutuneiden nuorsuomalaisten äänenkannattaja. Toisaalta päätoimittaja Keränen oli silloin niin kuin myöhemminkin kirjoittaja, joka ei pitänyt näkemyksiään salassa.
Marraskuun tapahtumat Venäjällä saivat Suomen itsenäistymishankkeisiin vauhtia entisestään.
 |
| Etelä-Saimaa 10.11.2017 Kansalliskirjaston digitoidut aineistot |
*
Linkittämäni vuoden 1917 julkaisut kuuluvat Kansalliskirjaston digitoituihin aineistoihin.
Kommentit
Lähetä kommentti